Ensimmäiset

Mistäs helvetistä tämä on? Nämä jo aikoinaan kulahtaneena kuvatut tyylikkäät Vibra ja Ab sijaitsivat rakennuksessa, jota ei enää ole. Paikka on Laukaantien varressa. Edessä näkyvän rakennuksen takana sijaitsee rautatie, joka on paikallaan edelleen - tosin ilman liikennöintiä. Rakennuksella taisi olla tuolla vasemman nurkan takana oma lastauslaiturikin, mutta siellä ei muistaakseni kummoisia piissejä ollut. Aivan vasemmassa reunassa osittain näkyvät Hiks ja Fiat ilmestynevät linjoille jahka skannausinto kasvaa pidättelemättömän suureksi.

 Huomaa mainosplakaatin alle peittynyt Fiat (Vai mikäköhän se oli?). Kävi mielessä aikanaan puolitosissaan, että pitäisi repiä tuo mainos alas, että näkisi taas sen alla olevan piissin ja saisi sen kuvattuakin. Taisi sinne alle peittyä joku muukin hieno piissi. Tästä voidaan todeta, että kaupallisuus ja graffiti ovat aina syöneet elintilaa toisiltaan. Taistelu kuitenkin jatkuu.

Tästä kuvakulmasta käännyttäessä 90 astetta oikealle näkyy nykyisellään Plantagen. Eli kuvan ottaja on patsastellut suurin piirtein nykyisen levennetyn Laukaantien kaistoilla tai Kamux -autoliikkeen nurkilla. Google Maps: http://tinyurl.com/6plj9ku.

Otos taitaa olla 1990-luvun loppupuolelta ja asiantuntijat toki hoksaavat paikaksi Harjun aidan. Kuvan laatu on paska. Tähän syynä on ilmeisen alkeellinen skannaustekniikka. Valokuvausliikkeissä sai ainakin jossain vaiheessa vuosituhannen vaihteessa palvelua, jossa filmin teettäessään sai kuva myös hienosti sähköisenä itselleen. Piti kirjautua johonkin kirottuun palveluun Internetissä madonnopealla yhteydellä ja latailla otokset kotikoneelle - helppoa?

Kuvan mittasuhteet eivät harmillisesti tule kovinkaan hyvin esille. Todellisuudessa rinne on noilla main todella jyrkkä ja aitakin lienee parimetrinen. Huomaa osittain piissin alle jäänyt suorastaan arkeologinen Jenni -throw-up. Hellyyttävää.

Taulumäen ja Löylyjoen välillä motarin ali kulkee kevyen liikenteen väylä. Tämä joten kuten onnistunut kuva taisi tulla vasta toisella yrittämällä. Jos muistot eivät valehtele, tämä tallentui ensi kerran tavalliselle pokkarikameralle - siis sellaiselle, jossa oli ihan oikea filmi sisällä (Ja josta ei ikinä tiennyt, että saako sillä 24 vai vaikkapa 26 kuvaa, jos filmirullan kyljessä luki "24". Lisäksi oli mahdollista, että ne kaksi lisäkuvaa olivat onnistuneita tai sitten menneet pilalle.). Ensimmäinen otos tästä piissistä meni kuitenkin niin sanotusti vituiksi, joten kuvaus täytyi tehdä uudelleen. Tämä tietenkin otti pannuun, sillä kuvien kehittäminen valokuvausliikkeessä kahteen otteeseen ei ollut jyväskyläläisnuorukaisen lompakolle sitä parasta hellyyttä.

NMT:n piissejä näkyi harvemmin näin julkisella paikalla (En osaa sanoa, että olisiko niitä 90-luvun alussa junatunneleista löytänyt.), mutta NMT:n tageja taisi Kuokkala ainakin olla väärällään.