sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Haastattelussa KYSTA

Tervehdys! Mitä kuuluu, millaisena mennyt vuosi 2021 näyttätyi, joko graffitin suhteen tai muuten vaan?
Moro! Toiveissa oli, että vuonna 2021 olisi jo päästy tästä koronahässäkästä eroon, mutta sehän jatkuu vaan. Graffitin suhteen vuosi jäi omalta osalta vähän hiljaisemmaksi kuin olin ajatellut. Josko 2022 olisi parempi.

Kerro itsestäsi maalarina, eli esimerkiksi miten aloitit maalaamisen, kuinka kauan olet maalannut ja miten graffiti näkyy arjessasi?
90-luvun loppupuolella oon hommat aloitellut, ja välissä oli varmaan melkein 15 vuoden tauko. Oon aina ollut melko varovainen tekemään laittomia maalauksia ja tajusin muutama vuosi sitten, että täällähän on laillisiakin seiniä ja innostuin taas maalaamaan. Arjessa graffiti näkyy niin, että duunissa kaikki paperit on täynnä sketsejä ja eri paikoissa liikkuessa tulee kuikuiltua kaikki sillan aluset ja radanvarren seinät. Lähinnä koen kuitenkin, että "pyörin skenen liepeillä" enkä ole mitenkään kovin aktiivinen tekijä. En myöskään tunne henkilökohtaisesti kovinkaan montaa kyhäilijää.

Mikä oli ensikosketuksesi graffitiin, ja miten innostuit siitä niin, että se johti maalaamiseen?
En pysty tarkkaan muistamaan mikä se varsinainen ensikosketus oli, mutta yläasteella hommat alkoi kiinnostamaan. Oon aina tykännyt piirtämisestä, ja graffiti oli siisti ja raju juttu ja ehkä vähän kiellettynä hedelmänä vei mukanaan.

Muistatko ensimmäiset sketsisi tai tägisi? Millaisia muistoja liittyy ensimmäiseen throw-upiin tai piissiin?
Ekat sketsit on varmaan olleet oman nimen "tyylikkäästi" kirjoittamista kouluvihkojen reunoihin. Tägejä vedettiin sitten tusseilla lähipuistot täyteen. KYSTA on mulla ollut käytössä varmaan jostain -97 asti, ja eka "kunnon" piissi on vuodelta 99. Toi sama piissi on just se tästäkin blogista löytyvä ja siitä tuolla myöhemmässä kysymyksessä lisää.
 
Kauanko olet seurannut Jyväskylän graffitimeininkiä, ja mitkä ovat varhaisimpia muistojasi liittyen siihen?
Kyllä mä olen sieltä 90-luvulta asti meininkiä seuraillut. Varhaisimpia muistoja on varmaan johonkin sähkökoppiin maalattu STONE sen bändin logon tyyliin. Sitten keskustassa "Markantalon" parkkiksen muurissa oli iso PAISE-piissi. Se oli jotenkin tosi makee ja varmaan vaikutti myös omaan nimivalintaan. :)

Mitä ajattelet Jyväskylän graffitikulttuurista tällä hetkellä, esimerkiksi sen tasosta ja vireydestä? Mahtuuko Jyväskylä esimerkiksi Suomen viiden tasoikkaimman graffitikaupungin joukkoon?
Mun mielestä taso on hyvä ja aktiivista jengiä tuntuu riittävän. Nuoriakin tekijöitä tuntuu tulevan lisää, eli tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Tottakai me Top5 ollaan! Huonoa aktiivisuudessa on se, että itselle ei jää hyviä ja rauhallisia spotteja, kun ne on jo tukossa. :)

Keiden maalaajien edesottamuksia olet seurannut tai seuraat Jyväskylässä, kotimaassa tai ulkomailla ja voitko sanoa ottaneesi joltakin vaikutteita? Millaisia vaikutteita olet ottanut, tyylillisiä, tekniikkoihin liittyviä vai asenteellisia?
Nykyäänhän on jopa luvattoman helppoa seurata skenen liikehdintää, kun esimerkiksi Instagram on pullollaan kuvaa ja videomatskua. Tulee siis seurattua tosi laajalla skaalalla menoa. Nykyään throw-up-tyyliset nopeat ja simppelit vetäisyt uppoaa aika kovaa. Jotenkin niissä se koko kulttuurin alkuvoima ja tekijän flow tulee esiin, kun kaikki ylimääräinen härpäke on riisuttu pois. Toki arvostan myös tekijöitä jotka tekee tarkkaa, monimutkaista ja superkliiniä jälkeä.

Paikallisista seurannassa on ainakin ISUE, DESRA ja STOR, muualta kotimaasta RARE, NIGHT, OSEK ja PALLO. Toki muitakin helvetin kovia on sekä Jyväskylässä että muualla. Lasten kanssa tietty bongaillaan yhdessä jyrsijähahmoja, kaikkihan niistä tykkää!

Elätkö graffitikulttuuria aaltoliikkeenä vai jatkuvana maniana, eli tuleeko välillä pidettyä taukoa maalaamisesta vai ajatteletko jatkuvasti, milloin pääset seuraavan kerran maalaamaan?

Kyllähän se aaltoliikkeenä menee, mutta just nyt mania on kestänyt jo pidemmän aikaa. Tulispa jo kesä.

Toteutatko piissisi perinteiseen tyyliin: luonnostelu, värittäminen, linjat ja sitten kiilteet sekä muut tehosteet? Vai tuleeko tästä poikettua? Kuinka usein poikkeat tästä ja miten?
Kyllähän se tuolla perinteisellä kaavalla menee, eikä siitä tule poikettua oikeastaan koskaan. Mitään paperisketsejä tms. mulla ei ikinä ole mukana, eli aika freestylenä tulee hommat tehtyä. Pitäis varmaan joskus kokeilla kunnolla suunnitella mitä tekee.

Mikä on suosikkivaiheesi piissin tekemisessä ja liittyykö siihen jotain tiettyä juttua, minkä koet jotenkin omaksesi?
Suosikkivaihe on se, kun capista suhahtaa se ensimmäinen suihkaus seinälle. Siitähän se alamäki sitten lähtee, ja linjoja tehdessähän se piissi yleensä viimeistään menee pilalle. :D

Mitä pidät onnistuneimpana piissinäsi? Miksi?

Onnistunein on musta tämä Bilteman takametsän mökillä maalattu. Linjat onnistui helvetin hyvin, ja muutenkin oli rento meininki lämpimänä kesäiltana, hyvää seuraa ja virvoketta. Oli mun suosikkispotti, harmi kun purettiin pois. Olihan se hävyttömässä kunnossa. Lekoja kasoittain joka puolella ja muutakin paskaa ympäriinsä, ja se oli varmaan osasyynä siihen, että revittiin alas koko paska. Kukkahattusetämiehen ominaisuudessa muistutankin kaikkia, että viekää ne tyhjät lekat kierrätykseen!

© KYSTA


 

Olet niitä muutamia maalaajia, joille on omistettu oma päivitys JKL Trashissa. Päivitys tosin kattaa vain yhden kuvan Kuokkalanpellolle maalatusta piissistä vuodelta 1999. Mitä muistoja tämä piissi herättää? 

Oltiin kaverin kanssa kaljottelemassa kaupungilla. En muista oltiinko ihan baarissa vai Harjulla. Olin itse kuitenkin juuri täyttänyt 18. Fillareilla ajettiin kotiin, maalikassi mukaan ja melko valoisassa kesäyössä maalit seinälle. Jännitti jonkin verran, kun edellinen yritys erääseen sähkökoppiin oli päättynyt siihen, että meinasin jäädä kiinni. Minimanista olin hommannut tietenkin AT-kuumakestohopeaa ja mustaa, vähän punaista ja valkoista. Joku on ennen kuvan ottamista kerennyt käydä töhrimässä jotain punaista tohon päälle. Osittain ton mun piissiin alle jäi ikivanha piissi/throwi, muistaakseni TINY. 

 


 

 

Miellätkö, että graffiteihin liittyen on olemassa kirjoittamattomia sääntöjä, ja jos kyllä, niin mitä niistä ajattelet?
Kyllähän niitä on. Itse pidän tärkeänä, että ihmisten henkilökohtaista omaisuutta tai kulttuurillisesti arvokkaita kohteita kunnioitettaisiin. Ihan kaikkialle ei maalaukset sovi. Toki rajanveto tässäkin on häilyvää. Skenen sisällä tietynlainen kunnioitus toisia wraittereita kohtaan on mun mielestä tärkeää.


Onko graffitikulttuurissa tai sen liepeillä mitään pyhää? Sopiiko graffiti esimerkiksi taidegalleriaan tai mainosten kuvitukseen? Vai pilaako tällainen alakulttuurin?
Ei mun mielestä ole. Graffiti sopii hyvin myös gallerioihin ja vaikka mainoksiin ilman, että alakulttuuri tästä pilaantuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea graffitia ei voi pakottaa "sisäsiistiksi", ja ainakin mulle se "todellinen" kulttuuri on tuolla jossain ulkona ottamassa oman osansa yhteisistä tiloista.

Mitä graffiti on sinulle antanut? Onko sillä ollut jotain käänteentekevää vaikutusta elämääsi vai onko se vain tärkeä harraste muiden joukossa?
Graffiti on mulle mukava ja rentouttava juttu johon liittyy maalaamisen lisäksi paljon muutakin. Aina kun näkee jonkun helvetin hienon piissin, niin sitä alkaa kelailemaan, että miten voisi itse tehdä jotain vastaavaa. Harrastan myös esimerkiksi lenkkeilyä, mutta ei sitä tule paljoa ajateltua sen juoksemisen ulkopuolella. Maalaamista tulee mietityä esimerkiksi juostessa. :)

Jos et olisi ikinä alkanut maalaamaan, tekisitkö jotain muuta luovaa tai jotain muuta, jossa näet samaa graffititaiteen kanssa?
Varmaan tekisin, ja teen nytkin graffitin ohella luovia hommia. Soitan bändissä ja muutenkin touhuilen musan kanssa. Jotain kuvanveistohommia tekisi mieli koittaa seuraavaksi.
 
Mitä haluaisit vielä saavuttaa wraitterina?

Haluaisin löytää sen täydellisen puhtaan harmaan betoniseinän ja maalata siihen siistin piissin. Tietty myös kehittyä maalarina.

Suuremmoiset tattikset haastattelusta ja mielenkiintoisista vastauksista
[ja blogille omistetusta sketsistä! <3]! Heltiääkö loppuun kuuluisia viimeisiä sanoja tahi tervehdyksiä johonkin suuntaan?
Terkkuja tutuille!



Loppuun vielä KYSTAn lähettämiä kuvia:




Muutama kuva blogistakin:








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti