Lyseon lisärakennuksen muraali

https://www.ksml.fi/kulttuuri/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-uusin-muraali-maalattiin-purettavaan-taloon-ja-teoskin-alkoi-jo-tuhoutua-%E2%80%93-katso-video-valmistumisesta/1259984

"Michal "Sepe" Wregalla on hauskaa, kun hän kertoo entisen lyseon lisärakennuksen päätyyn valmistuneen muraalinsa taustoista.
– Olen ymmärtänyt, että ainakin neljä suomalaiskaupunkia kieltäytyi, kun minua ehdotettiin tekijäksi.
Wrega (s. 1982) on puolalainen kuvataiteilija, joka on työskennellyt aiemmin myös graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. Taiteilijanimeä Sepe käyttävä Wrega on pitänyt lukuisia näyttelyitä eri maissa, seuraava aukeaa lokakuussa Lontoossa. Suuria seinämaalauksia, muraaleja, hän on tehnyt viitisenkymmentä, niistä suurin osa eri puolille Eurooppaa. Jyväskylä on nyt toista vuotta mukana Upea-festivaalissa. Tänä vuonna kaupunkiin valmistuu festivaalin puitteissa kaksi muraalia: Sepen työ Yliopistonkadulle ja espanjalaislähtöisen, Uruguayssa asuvan David de la Manon muraali Ramoninkadulle. Mutta miksi neljä kaupunkia hyllytti Sepen suunnitelman? Oliko tulossa liian synkkää? Sepellä kun on maine varsin tylyjen, synkeiden muraalien tekijänä.
– Kuulemma niin. Ja lopulta Jyväskylä sanoi kyllä – ehkä sen takia, että heillä oli tarjota seinä, joka puretaan muutaman vuoden kuluessa.
Pitääkö sinun esittää tarkka suunnitelma, ennen kuin työsi hyväksytään toteutettaviksi?
– Näytän vain yleisluontoisen hahmotelman. Tiedän kokemuksesta, että kaikkia kortteja ei kannata esittää heti kättelyssä, sillä joku voi säikähtää. Valituksia on joskus saatu työn valmistuttua. Esimerkiksi Vilnassa vaadittiin maalauksen poistamista, sillä sitä pidettiin liian pelottavana.
Washingtonissa Sepe teki muraalin, jossa klovni asettaa kruunua toisen klovnin päähän. Teos valmistui hieman ennen kuin Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Teos poistettiin – mutta ei sen takia, että siinä kommentoitiin politiikkaa vaan kuulemma sen vuoksi, että julkiselle paikalle ei saanut tehdä kuvaa, jossa on klovni. Saattoi syytä olla siinäkin, että rakennuksen omistaja ei vain pitänyt teoksesta.
– Ilme oli joka päivä nyrpeämpi, kun teoksen valmistuminen eteni. Jyväskylässä ohikulkijakommentointi on ollut toisenlaista. Vain peukkua on näytetty. Lyseon muraalin nimi on Blessing ('siunaus').  Oli siis pitkään ongelmia saada maalauslupaa mihinkään. Sitten minulle annettiin seinä, joka pian puretaan. Päätin tehdä jotain tähän sopivaa. Blessing-teoksessa on kaksi hahmoa, jotka esitetään kultaisessa hohteessa. Hahmoja ikään kuin siunataan kultaisella loisteella, ja sitten kulta katoaa. Kyseessä on kultamaali, joka haalistuu pois todennäköisesti noin puolessa vuodessa. Tämä on vertauskuvallista: mikään ei ole ikuista ja tämäkin rakennus tästä puretaan. Ja laajemmin, aika usein me tavoittelemme jotain suurta ja lopulta huomaamme, että ei se nyt ollutkaan sen arvoista.
Entä onkos muraalin vasemmanpuoleisessa hahmossa jotain tuttua?
– Otin vaikutteita Alvar Aallon kasvoista, sillä halusin mukaan linkin Jyväskylään.
Vuosi sitten Jyväskylään valmistui kaksi muraalia osana Upea-festivaalia. Sveitsiläisen Onur Dincin jääkarhuaiheinen The Last Cocktail Ilmarisenkadulle ja italialaisen Millon Keep Me Vapaudenkadulle. Muraalimaalaajien piirit ovat yllättävän pienet: Sepe tuntee kummatkin taiteilijat. Hän arvostaa molempien työtä, muun muassa siitä syystä, että näkee niissä aitoutta ja rehellisyyttä.
– Keep Me on niin Milloa. Aika usein käy niin, että ensin näkee teoksen ja sitten tutustuu tekijään, ja tulee olo, että en voi enää uskoa hänen taiteeseensa, se ei ole oikeasti häntä. Mutta Millo ja Onur, heidän työnsä ovat juuri heitä itseään. Minä uskon heihin.
Sepe aloitti maalaamisen teini-ikäisenä graffiteista.
– Seiniä ja junia, huligaanisoopaa. Kyllä minä graffitintekijöitä kunnioitan yhä, mutta se ei ollut enää minun hommaani.
Sepe siirtyi muihin kuvataiteisiin, muun muassa siksi, että hän halusi tehdä teoksia, joilla voi sanoa jotain. Myöhemmin Sepen työt ovatkin usein kommentoineet yhteiskunnallista tilannetta tai politiikkaa. Esimerkiksi Venäjän Pietariin valmistui viime vuonna teos Brighter Days Are Coming, pastissi Ilja Repinin tunnetusta pääsiäiskulkuetta kuvaavasta maalauksesta. Sepen versiossa synkän ihmismassan takana kohottuu kultainen lapsipatsas, joka pitelee Kalashnikov-rynnäkkökivääriä – vallankumous ei ollutkaan vanhemmilleen onnea tuottava lapsi vaan muuttui tyranniksi. Hahmo muuten näyttää aika paljon Vladimir Putinilta. Varsovaan maalattu Education System (2017) kommentoi Puolan poliittista tilannetta, joka ei Sepen mukaan näytä hyvältä.
– Se on pahempi kuin kertaakaan kommunismin kaatumisen jälkeen. Ja suunta on yhä huonompaan, hyvin oikeistolaiseen, hyvin nationalistiseen.
Näkyykö yhtään valoa tunnelin päässä?
– Minä en välitä. Muutan pian länteen, toivottavasti, sanoo Varsovassa asuva Sepe.
Yhteiskunnallisen kantaaottavuuden aika on itse asiassa ainakin toistaiseksi ohi.
– Heitin television menemään. En lue enää lehtiä. En kuuntele radiota. Hermot meni, en halua enää tietää. Tämä on uusi tapani elää.